Esimiestyö

Pienessä yhdistyksessä palkatun työntekijän esimiehenä toimii yhdistyksen hallituksen nimeämä henkilö. Esimiehen tulee olla perehtynyt työsuhteeseen liittyvään lainsäädäntöön ja esimiehen ja työntekijän tehtäviin. Hänen vastuullaan on myös uuden työntekijän perehdyttäminen tehtävää.

Esimiehenä toimiminen voi olla vaikeaa, jos siinä roolissa ei ole aiemmin toiminut. Myös kokenut konkari voi aina joutua uudenlaiseen tilanteeseen, jossa pärjää parhaiten hyvällä pelisilmällä ja positiivisella asennoitumisella. Jokaisen esimiehenä toimivan on hyvä miettiä omaa tapaansa toimia ja tapoja, joilla työyhteisöään johtaa. Pienessä työyhteisössä yhteistyö tai sen puute korostuu, jolloin esimiestyön merkitys on erityisen suuri. Uudet työntekijät muuttavat aina työyhteisön toimintaa, jolloin siirtymävaiheessa esimiestyön laatu korostuu entisestään.

Esimies ei ole käskijä, vaan mahdollistaja, joka omalla esimerkillään luotsaa työyhteisöään eteenpäin. Esimies vastaa loppukädessä toiminnan onnistumisesta, mutta myös työntekijöiden alaistaidot vaikuttavat lopputulokseen. Rakentava ja selkeä palaute työntekijöille on tärkeä esimiestyön osa-alue, samoin kuin kiitos, silloin kun työssä onnistutaan.  

”Avoin keskusteluyhteys ja sen luominen on tärkeää, jotta nuori uskaltaa puhua vammasta tai sairaudestaan ja sen vaikutuksista työssä jaksamiseen ja onnistumiseen. Nuorta saattaa jännittää valtavasti omasta sairaudesta puhuminen ja sen aiheuttamien muutostarpeiden (esimerkiksi työpisteen muutokset, etätyö jne.) esiintuominen vaatii rohkaisua esimieheltä.”

Yksi esimiestyön toimiva avointa keskustelua ylläpitävä työväline on kehityskeskustelu. Pienessäkin yhdistyksessä kehityskeskusteluja kannattaa pitää ainakin kerran vuodessa, mutta niitä voi pitää tarvittaessa useamminkin. Keskustelun tarkoituksena on tukea ja kannustaa työntekijää kehittymään omassa ammatissaan ja työtehtävissään. Kehityskeskusteluja vedettäessä on hyvä muistaa lähestyä asioita myönteisesti ja rakentavasti, katse tulevaisuuteen ja sen mahdollisuuksiin suunnattuna. Esimiehen tulee kunnioittaa työntekijänsä mielipiteitä ja olla aidosti kiinnostunut hänen hyvinvoinnistaan, ongelmistaan ja näkemyksistään. Onnistuneessa kehityskeskustelussa esimies kuuntelee ja antaa työntekijälle aikaa. Kehityskeskustelu on kuitenkin vain yksi onnistuneen esimiestyön väline, ja sen onnistumiseksi tarvitaan myös muita onnistuneita vuorovaikutustilanteita vuoden aikana. Esimiestyön tueksi löytyy paljon oppaita, joita kannattaa käyttää apuna riippumatta siitä, kuinka paljon kokemusta esimiestyöstä löytyy.

 

LINKKEJÄ AIHEESEEN LIITTYEN

Työterveyslaitoksen ohjeita hyvään johtamiseen: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/hyvan-johtamisen-kriteerit/

1.1.2017 tulleet muutokset määräaikaiseen työsopimukseen, koeaikaan ja takaisinottovelvollisuuteen Elinkeinoelämän keskusliitto: https://ek.fi/wp-content/uploads/TSL-MUUTOKSET-2017-osa-I-soveltamisohje.pdf

VARMAn sivuilla luettavissa työkykyjohtamisesta: www.varma.fi/tyokykyjohtaminen

Opintokeskusten yhteistyöllä luoduilta sivulla osallisuudesta ja vaikuttamisesta http://www.osallistu.fi/tyohttp://www.varma.fi/tyokykyjohtaminenelamassa/miten-voit-vaikuttaa/tyossasi

Ilmoita työpaikasta