Työhaastattelu

Kun hakemukset on vastaanotettu, valitaan haastateltavat ja päätetään kuka hoitaa haastateltavien kutsumisen haastatteluun. Myös haastattelun muoto valitaan: pidetäänkö yksilöhaastatteluiden ohessa myös ryhmähaastattelu, toteutetaanko haastattelu verkon kautta esimerkiksi Skype-sovelluksen avulla tai jaetaanko haastattelu useammalle haastattelukierrokselle. Haastattelun muoto ja haastatteluiden määrä määräytyy yleensä työpaikan vaatimusten ja tehtävänkuvan perusteella.

Haastattelussa on hyvä olla vähintään kaksi haastattelijaa, jotta haastattelua on helpompi arvioida. Haastattelijoiden määrä kannattaa kuitenkin pitää pienenä, jotta jokaisella haastattelijalla on aikaa kysyä haastateltavalta haluamansa kysymykset. Jos työtä tehdään työparin kanssa, päätetään siitä, osallistuuko myös työpari haastatteluun. Haastattelutilanne luo myös hakijalle mielikuvan työnantajasta ja sen toimintatavoista, joten työnantajan kannattaa miettiä millaisen kuvan se haluaa itsestään antaa. Varsinaisen haastattelupaikan tulisi olla rauhallinen, jotta haastattelu sujuisi ilman häiriöitä.

“Haastattelutilanteessa myös työnantaja on arvioinnin kohteena, joten työnantajan kannattaa miettiä tarkkaan millaisen kuvan se haluaa itsestään työnhakijalle antaa. Esimerkiksi, jos haastattelussa osataan ottaa hakijan vamma tai pitkäaikaissairaus luontevasti huomioon, luo työnantaja itsestään positiivisen ja joustavan kuvan.”

Haastattelussa esitettäviä kysymyksiä pitää miettiä etukäteen ja ne kannattaa kirjoittaa ylös. Silloin haastattelussa saadaan mahdollisimman hyvä kuva hakijan sopivuudesta kyseiseen työhön ja työyhteisöön ja kaikilta hakijoilta tulee kysyttyä samat kysymykset.

Haastattelussa käydään läpi työtehtävät ja se, mitä osaamista niiden hoitaminen vaatii. Samalla voidaan tarkistaa hakijan työ- ja koulutodistukset. Itse haastattelutilanne kannattaa tehdä rennoksi, jotta keskustelu olisi mahdollisimman sujuvaa.

Kysymysrungon voi rakentaa niin, että kysymykset etenevät kevyemmistä kysymyksistä hakijan osaamista tarkentaviin kysymyksiin.  Hyviä kysymyksiä ovat sellaiset, joihin työnhakija ei pysty vastaamaan kyllä tai ei.  Myös haastateltavaa pitää kuunnella ja antaa hänelle  mahdollisuus esittää kysymyksiä. Haastattelun lopussa on hyvä kertoa, miten hakuprosessi etenee ja milloin valinnoista ilmoitetaan.  Jos hakija on ilmoittanut suosittelijan, haastattelija voi soittaa suosittelijalle joko ennen tai jälkeen haastattelun kuullakseen, millaisena työntekijänä hakijaa häntä pidetään.

Hyvä nyrkkisääntö on, että työnhakijan yksityiselämä ei kuulu työhaastatteluun, ellei hän itse halua tuoda esille siihen liittyviä asioita. Työhaastattelussa ei saa kysyä seksuaalista suuntautumista, poliittista kantaa, vammaa tai sairautta, perhesuhteita, uskontoa tai muuta, joka kuuluu työnhakijan yksityiselämän piiriin. On tärkeää myös muistaa, että työnhakijaa ei saa googlata. Lisätietoa internetistä saa katsoa vain, jos hakija on itse liittänyt työhakemukseensa esimerkiksi Youtube-kanavansa tai jonkin muun linkin. Jos työpaikkailmoituksessa on mainittu, että omakohtaisesta kokemuksesta vammasta tai pitkäaikaissairaudesta on etua hakijalle, voi niihin liittyvistä kokemuksista kysyä haastattelussa. Tällöin kysymykset voidaan luokitella positiiviseksi syrjinnäksi.

Ilmoita työpaikasta