Yhdenvertaisuus

Uusi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 1.1.2015. Lailla on kaksi tavoitetta: yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän kielto. Tasa-arvolaissa taas on säännöksiä sukupuolivähemmistöön kuuluvien syrjintäsuojasta. Uusi yhdenvertaisuuslaki edellyttää koulutuksenjärjestäjiltä ja työnantajilta yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Pienissä työyhteisöissä tätä ei tarvitse toteuttaa, sillä yhdenvertaisuussuunnitelman teko velvoitetaan yrityksiltä ja järjestöiltä, joissa on vähintään 30 henkeä. Suunnitelmassa tulee esittää suunnitelma toimenpiteistä, joilla yhdenvertaisuutta saadaan edistettyä. On myös hyvä muistaa, että positiivinen erityiskohtelu on sallittua. Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.

Yrityksen yhteiskuntavastuu sisältää sosiaalisen vastuun ulottuvuuden. Siihen sisältyy työpaikan säilyvyyteen liittyvien seikkojen, johdon avoimuuden ja työaikojen joustavuuden lisäksi syrjimättömyys ja tasa-arvo. Suomi ratifioi YK:n vammaissopimuksen vuonna 2016. Se korostaa yhdenvertaista kohtelua kaikille ihmisille.

Reilu Rekrytointi -hankkeen vuonna 2013 julkaisemat Rekrytoitko reilusti? –videot haastavat katsojat ottamaan kantaa rekrytoinnin tasavertaisuuteen. Video tuo esiin työhaastattelijan ajatuksia työnhakutilanteessa, kun hän haastattelee työnhakijaa. Video oli osa asennetiedotuskampanjaa, jolla heräteltiin työnantajia kohtaamaan kaikenlaiset työnhakijat ennakkoluulottomasti.

Ilmoita työpaikasta