Monimuotoinen työyhteisö on kaikkien etu

Suomen lainsäädäntö luo puitteet monimuotoisen työyhteisön rakentamiselle. Yhdenvertaisuuslaki, laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sekä työturvallisuuslaki määrittävät normit, joiden mukaan yhdenvertaisuuden toteutuminen taataan työelämässä. Ne velvoittavat työnantajaa ja vastuu niiden noudattamisesta on työpaikan esimiehillä.

Monimuotoisuus työyhteisössä  voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työyhteisöstä löytyy eri ikäisiä, eri sukupuolta olevia, erilaisissa perheissä eläviä, vammaisia tai pitkäaikaissairaita, erilaisen kulttuurisen taustan omaavia, eri seksuaalista suuntautumista edustavia, osatyökykyisiä, eri kieliä äidinkielenään puhuvia tai erilaisiin uskonnollisiin ryhmiin kuuluvia työntekijöitä.

Monimuotoisuus voi tuoda työyhteisöön erilaisia haasteita, mutta samalla erilaiset ihmiset työyhteisössä ovat rikkaus ja tuovat uudenlaisia näkökulmia asioiden käsittelyyn. Monimuotoinen työyhteisö on yhdenvertainen työyhteisö: työntekijöitä kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta heidän taustoistaan ja  kaikkien osallisuus taataan tarvittaessa positiivisella erityiskohtelulla. Työpaikoilla on mahdollista tehdä kohtuullisia mukautuksia, joilla voidaan parantaa esimerkiksi vammaisten työntekijöiden työolosuhteita.  Laki mahdollistaa myös positiivisen erityiskohtelun, jos sen tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen.

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 § 9

Positiivinen erityiskohtelu

Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.

Esteettömyys on yksi tapa edistää monimuotoisuutta työyhteisössä.  Kaikki esteettömyys ei ole fyysistä, vaan esteettömyys voi olla yhtälailla henkistä tai asenteellista tai esimerkiksi viestinnällistä saavutettavuutta. Työyhteisön monimuotoisuus kannattaa tuoda esiin jo rekrytointivaiheessa, esimerkiksi työnhakuilmoituksessa ja rohkaista näin erilaisia hakijoita hakemaan työpaikkaa.

Vammaisella työntekijällä saattaa olla henkilökohtainen avustaja. Jos henkilökohtainen avustaja on työntekijän mukana työpaikalla, on hänen roolinsa hyvä selvittää kaikille työyhteisön jäsenille. Vammainen henkilö on avustajansa työnantaja eli avustaja ei ole työsuhteessa vammaisen henkilön työnantajaan. Koska avustaja toimii työsuhteessa avustettavaan, ei avustajasta synny palkkakustannuksia vammaisen tai pitkäaikaissairaan työnantajalle. Palkatun työntekijän vaitiolovelvollisuus koskee myös hänen avustajaansa. Avustaja tekee siis työnantajansa määräämiä tehtäviä ja mahdollistaa työnantajansa täysipainoisen työskentelyn.

LINKKEJÄ AIHEESEEN LIITTYEN

Yhdenvertaisuuslaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Toimintamalleja työpaikalle yhdevertaisuuden toteuttamiseen: http://www.yhdenvertaisuus.fi/hyvat_kaytannot/toimintamalleja_tyopaikalle/

Hyviä käytäntöjä monimuotoisuuden johtamiseen Menestystä monimuotoisuudesta – elinvoimaa erilaisuudesta: http://tem.fi/documents/1410877/2934378/Menestyst%C3%A4%20monimuotoisuudesta%20-%20elinvoimaa%20erilaisuudesta/b81222ba-b6b7-44be-886c-bf18335ff2d2

Vammoista viis-tärkeintä on osaaminen: http://yhdenvertaisuus-fi-bin.directo.fi/@Bin/d899ea2b3fc77c593671f2c1f55501e7/1483451475/application/pdf/173585/Vammoista%20viis%20final%20FI.pdf

Esteetömyydestä: http://www.esteeton.fi/portal/fi/eske/

Työturvallisuuskeskus http://ttk.fi/

Työterveyslaitos https://www.ttl.fi/tyoymparisto/

Hyvintoitoimiala http://hyvinvointiala.fi/

Vatesin ohjeita ja vinkkejä työnantajalle: http://www.vates.fi/tyonantajalle.html

Ilmoita työpaikasta